Terassilasitus on suosittu ratkaisu, mutta pakkasella tiivistys ja kosteudenhallinta ratkaisevat, kestääkö rakenne vuosia vai alkaako se homehtua sisältä. Moni tilaa terassilasituksen kesällä miettimättä, miten järjestelmä käyttäytyy tammikuun pakkasessa, kun lämpötilaero sisä- ja ulkopuolen välillä on parhaimmillaan yli 40 astetta.
Miksi kondenssi syntyy terassilasituksessa
Kondenssi ei ole vika lasissa itsessään, vaan fysiikan seurausta. Kun lämmin, kosteampi ilma kohtaa kylmän lasipinnan, kosteus tiivistyy pisaroiksi – aivan samalla tavalla kuin kylmä juoma huurtaa lasin ulkopinnan kesällä.
Avattavassa terassilasituksessa tilanne on erityisen herkkä, koska tila ei ole lämmin eikä täysin ulkoilma-lämpötilassakaan, vaan jotain siltä väliltä. Pakkasella lasin sisäpinta voi olla huomattavasti ilmaa kylmempi, jolloin kosteus tiivistyy juuri siihen kohtaan missä lasi ja karmi kohtaavat. Tämä on kohta, jonka terassilasituksen avattavat järjestelmät altistavat erityisen paljon, sillä liukupaneelien saumat eivät koskaan tiivisty yhtä täydellisesti kuin kiinteä rakenne.
Tiivisteiden kunto ratkaisee talvella
Kumitiivisteet kutistuvat pakkasella. Tämä on yksi yleisimmistä syistä, miksi terassilasitus alkaa vetää kylmää tai kerää kosteutta juuri talven kylmimpinä kuukausina, vaikka kesällä kaikki tuntui tiiviiltä.
Kokenut asentaja tarkistaa tiivisteet aina ennen ensimmäistä pakkaskautta, ei vasta kun ongelma on jo ilmennyt. EPDM-kumista valmistetut tiivisteet kestävät pakkasta huomattavasti paremmin kuin halvemmat PVC-pohjaiset vaihtoehdot, mutta nekin madaltuvat vuosien saatossa. Nyrkkisääntönä tiivisteet kannattaa tarkistaa 5–7 vuoden välein, ja rannikkoalueilla, joissa suolainen ilma kiihdyttää kumin haurastumista, tarkistusväliä on syytä lyhentää.
Yleinen virhe on yrittää tiivistää vetävä sauma silikonilla itse. Tämä tukkii lasitusjärjestelmän tarkoituksella jätetyt tuuletusraot, jolloin kosteus jää loukkuun rakenteen sisään eikä pääse poistumaan mihinkään. Seurauksena on usein pahempi ongelma kuin alkuperäinen vetoisuus: karmin sisäpuolinen homehtuminen, joka huomataan vasta kun vaurio on jo laaja.
Lasin paksuus ja tyyppi vaikuttavat kondenssiin
Terassilasituksessa käytetään yleensä 6–8 mm karkaistua lasia, mutta paksuudella on merkitystä myös lämpötekniikan kannalta. Ohuempi lasin paksuus, esimerkiksi 6 mm, jäähtyy nopeammin kuin 8 mm tai 10 mm lasi, mikä tarkoittaa nopeampaa kondenssin muodostumista kylmällä säällä.
Pelkkä yksinkertainen karkaistu lasi ei myöskään eristä lämpöä juuri lainkaan – terassilasitus ei koskaan ole sama asia kuin lämmin ikkunaratkaisu. Tästä syystä osa valmistajista, kuten Lumon ja 4S, tarjoaa myös eristäviä paneelivaihtoehtoja, mutta perinteinen liukulasitusjärjestelmä pysyy silti yhden lasikerroksen ratkaisuna. Se on suunniteltu suojaamaan tuulelta ja viistosateelta, ei toimimaan lämpöeristeenä siinä mielessä kuin ikkuna.
Tämä on syytä ymmärtää jo tilausvaiheessa: jos tavoitteena on ympärivuotinen oleskelutila, pelkkä lasitus ei riitä, vaan tarvitaan myös lämmöneristys rakenteisiin ja mahdollisesti lämmitys. Moni pettyy, kun terassi ei olekaan tammikuussa lämmin, vaikka lasitus on asennettu – syy ei ole huonossa asennuksessa, vaan väärässä odotuksessa tuotteen käyttötarkoituksesta.
Yleisimmät virheet kosteudenhallinnassa
Kolme virhettä toistuu ylivoimaisesti useimmin taloyhtiöiden ja omakotitalojen terassilasituksissa:
Tuuletusrakojen tukkiminen. Alaprofiiliin jätetyt pienet raot on suunniteltu päästämään kosteus pois rakenteesta. Kun niitä tukitaan silikonilla tai vaahdolla vedon estämiseksi, kosteus jää loukkuun.
Lumen kasaantuminen alaohjaimeen. Talvella lumi kinostuu helposti liukukiskojen alaosaan, sulaa päivällä ja jäätyy uudelleen yöllä. Tämä jäätyminen voi vääntää kiskoja ja rikkoa tiivisteitä muutamassa talvessa, jos lunta ei poisteta säännöllisesti.
Väärä puhdistusaine tiivisteille. Voimakkaat liuotinpohjaiset puhdistusaineet kuivattavat ja haurastuttavat kumitiivisteitä nopeasti. Mieto saippuavesi riittää, ja tiivisteille löytyy myös erillisiä silikonipohjaisia hoitoaineita, jotka pitävät kumin joustavana pakkasellakin.
Yleinen väärinkäsitys: tiivis rakenne on aina paras
Moni ajattelee, että mitä tiiviimpi terassilasitus on, sitä parempi. Tämä ei pidä paikkaansa. Täysin tiivis, tuulettumaton rakenne on juuri se, joka kerää eniten kosteutta sisäpuolelle, koska kosteudella ei ole reittiä ulos.
Hyvin suunnitellussa terassilasituksessa on aina hallittu tuuletus – pieniä rakoja tai venttiilejä, jotka päästävät kosteuden pois mutta estävät suoran vedon. Tämä on sama periaate kuin rakennusten tuulensuojajärjestelmissä yleensä: ilman on päästävä liikkumaan, muuten kosteus jää loukkuun ja alkaa vaurioittaa rakenteita ajan myötä. Suomen ilmastossa, jossa lämpötila heittelehtii nollan molemmin puolin erityisesti marras- ja maaliskuussa, tämä tuuletustarve korostuu entisestään verrattuna tasaisempaan pakkaseen.
Milloin kannattaa kutsua ammattilainen paikalle
Jos kondenssia esiintyy runsaasti sisäpinnalla, tiiviste on selvästi irronnut tai kovettunut, tai karmin sisään on päässyt vettä, tilanne kannattaa antaa lasialan ammattilaisen arvioitavaksi ennen kuin talvi pahentaa vauriota. Taloyhtiöissä tämä koskee erityisesti parvekelasitusta, jossa vastuunjako huollon ja korjauksen välillä kannattaa selvittää etukäteen hallituksen kanssa.
Ammattilainen osaa myös arvioida, kannattaako vanha tiiviste vaihtaa kokonaan vai riittääkö säätö. Usein liukupaneelien kohdistus on päässyt vuosien varrella hieman vinoon, jolloin tiiviste ei enää asetu oikein vasten karmia – tämä näyttää tiivisteongelmalta, mutta kyse onkin säädöstä.
UKK
Miksi terassilasituksen sisäpinta huurtuu vain talvella?
Kondenssi syntyy, kun lämmin ja kosteampi ilma kohtaa kylmän lasipinnan. Pakkasella lämpötilaero sisä- ja ulkoilman välillä on suurimmillaan, joten kosteuden tiivistyminen lasin sisäpinnalle on tavallisinta juuri talvikuukausina.
Voiko terassilasituksen tiivisteet vaihtaa itse?
Yksinkertaisimmat listat voi vaihtaa itsekin, mutta karmirakenteeseen kuuluvat tiivisteet kannattaa jättää ammattilaiselle, sillä väärä tiivistemateriaali tai asennustapa voi tukkia tuuletuksen ja aiheuttaa kosteusvaurion.
Estääkö terassilasitus lumen ja pakkasen tunkeutumisen kokonaan?
Ei täysin. Terassilasitus suojaa tuulelta, viistosateelta ja osin lumelta, mutta yksinkertainen karkaistu lasi ei eristä lämpöä merkittävästi, joten tila ei ole lämmin ilman erillistä lämmöneristystä ja lämmitystä.
Yhteenveto
Terassilasituksen kosteudenhallinta pakkasella on ennen kaikkea tiivisteiden kunnon ja hallitun tuuletuksen tasapainoa. Täysin tiivis rakenne ei ole tavoite – toimiva kosteudenpoisto on. Kun tiivisteet tarkistetaan säännöllisesti, tuuletusraot pidetään avoimina ja lumi poistetaan kiskoilta talven aikana, terassilasitus kestää suomalaisen pakkaskauden ilman yllätyksiä vuosikymmenien ajan.