
Kesähuoneen lasitus ilman lämmitystä pidentää terassin käyttökautta Suomessa helposti huhtikuusta lokakuuhun, mutta syksyn tullen lasien sisäpinnalla näkyy usein vesipisaroita ja pakkasilla paksu huurrekerros. Tämä artikkeli on kirjoitettu omakotiasujalle, joka on lasittanut tai lasittamassa terassiaan kesähuoneeksi eikä aio lämmittää sitä. Kun ymmärrät, mistä kosteus tulee ja miten lasitus kannattaa valita, vältät homeiset kalusteet, mustuneet puulattiat ja jäätyneet liukukiskot.
Kosteus ei ole merkki huonosta lasituksesta. Se on fysiikkaa, ja sen voi hallita.
Miksi lämmittämätön kesähuone kostuu
Lasi on kesähuoneen kylmin pinta. Kun ilma jäähtyy syksyn kirkkaina öinä ja lasi viilenee ilman kastepisteen alapuolelle, ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy lasin pintaan. Pakkasella sama vesi jäätyy huurteeksi.
Kosteutta tulee kesähuoneeseen kolmesta suunnasta: ulkoilmasta, maaperästä lattian kautta ja asukkaista. Ulkoilman suhteellinen kosteus on Suomessa syys-marraskuussa usein 85-95 %, joten lasitettu tila täyttyy kosteasta ilmasta väistämättä. Suurin yllätys on lattia. Maanvarainen betonilaatta ilman kosteussulkua tai suoraan maan päälle rakennettu puuterassi voi haihduttaa tilaan enemmän vettä kuin mikään muu lähde.
Ammattilainen kysyy ensimmäisenä, millainen lattia kesähuoneessa on ja mitä sen alla on. Vasta sen jälkeen puhutaan laseista.
Myytti: mitä tiiviimpi lasitus, sitä vähemmän kosteutta
Yleisin väärinkäsitys on, että kosteusongelma ratkeaa tiivistämällä lasien välit ja lisäämällä harjatiivisteitä. Lämmittämättömässä tilassa vaikutus on usein päinvastainen. Kun kosteus pääsee sisään maaperästä tai avatusta ovesta mutta ei pääse ulos, se jää tilaan ja tiivistyy jokaiselle kylmälle pinnalle.
Kehyksettömässä liukulasituksessa lasien väliin jää tyypillisesti muutaman millimetrin rako. Se ei ole valmistusvirhe vaan osa järjestelmän toimintaa: rakojen kautta tila tuulettuu jatkuvasti ja lasipinnat kuivuvat nopeammin. Lasitus suojaa sateelta, tuulelta ja lehdiltä, mutta se ei tee kesähuoneesta lämpimän tilan kaltaista sisätilaa.
Raja kulkee lämmityksessä. Jos tilaa aletaan lämmittää talvella ympärivuotisesti, puhutaan jo talvipuutarhasta, jossa tarvitaan eristyslasit, lämmöneristetyt rungot ja koneellinen ilmanvaihto. Näistä vaatimuksista ja luvista kerrotaan tarkemmin artikkelissa talvipuutarhan lasiratkaisuista ja luvista.
Kesähuoneen lasitus ja tuuletus – oikean järjestelmän valinta
Lämmittämättömään kesähuoneeseen valitaan yleensä yksinkertainen lasitus, ei eristyslasia. Tyypillinen ratkaisu on kehyksetön liukulasitus 6 mm tai 8 mm karkaistusta lasista, kun lasien korkeus on noin 2-2,5 metriä. Korkeammissa aukoissa ja tuulisilla rannikkotonteilla esimerkiksi Hangossa tai Porin edustalla 8 mm on turvallisempi valinta. Asennettuna hinta liikkuu karkeasti 250-500 € juoksumetriltä riippuen korkeudesta, kiskojärjestelmästä ja lisävarusteista.
Kehyksellinen liukuikkunajärjestelmä on tiiviimpi ja hiljaisempi, mutta se tarvitsee erillisen tuuletusratkaisun, kuten säädettävän tuuletusvälin tai raollaan lukittuvan liukuikkunan. Ilman sitä kehyksellinen lasitus kerää kosteutta nopeammin kuin kehyksetön.
Valintaa tehdessä kannattaa miettiä, miten tilaa tuuletetaan lokakuussa, kun ulkona sataa. Järjestelmä, jonka voi jättää 2-5 cm raolleen ilman että sade pääsee sisään, on käytännössä arvokkaampi kuin paraskaan tiiviste. Eri avausmallien eroja käydään läpi artikkelissa terassilasituksen avattavista järjestelmistä.
Kesähuoneen lasitus on lasiliikkeen ja terassilasitukseen erikoistuneen asentajan työtä. Jos tilaan halutaan avattavat ikkunat karmeineen tai lämpöeristetty ulko-ovi, ne hankitaan yleensä ikkuna- tai oviliikkeestä.
Lattia, katto ja rakenteet ratkaisevat
Jos kesähuoneen lattia on betonia, laatan alla pitäisi olla kapillaarikatko ja laatan ympärillä maan pitäisi viettää rakennuksesta poispäin. Puulattiallisessa kesähuoneessa alapohjan on tuuletuttava: tuuletusaukot sokkelissa tai rakenteen reunoilla on pidettävä auki myös talvella. Lumi ja lehdet tukkivat niitä usein huomaamatta.
Katon alapinta on toinen kylmä pinta. Polykarbonaattikatteen tai lasikaton alle tiivistyy samalla tavalla vettä kuin seinälaseihin, ja vesi tippuu suoraan kalusteille. Riittävä kaltevuus ohjaa tiivistyvän veden reunoille.
Kokenut asentaja tarkistaa myös alakiskon vedenpoiston. Kiskon pohjalle valuva kondenssivesi täytyy saada pois esimerkiksi poraamalla kiskoon vedenpoistoreiät. Jos vesi jää kiskoon, se jäätyy ensimmäisillä pakkasilla ja lasit eivät liiku. Tiivisteiden käyttäytymisestä pakkasella on oma artikkelinsa: terassilasituksen tiivistys ja kosteus pakkasella.
Yleisimmät virheet lämmittämättömässä kesähuoneessa
Samat virheet toistuvat vuodesta toiseen, ja ne tulevat esiin yleensä ensimmäisenä keväänä, kun kesähuone avataan talven jälkeen.
- Lasit kiinni koko talven. Täysin suljettu tila ei kuivu, ja keväällä kangastuoleissa ja matoissa on hometta.
- Tehdään lämmittämättömästä tilasta ”vähän lämmin”. Pieni sähköpatteri 5-10 asteessa nostaa ilman kosteussisältöä ja lisää kondenssia laseissa, ellei tilaa tuuleteta.
- Kalusteet ja tekstiilit jätetään talveksi. Pehmustetut sohvat, villamatot ja pahvilaatikot imevät kosteutta. Ne kannattaa viedä lämpimään varastoon.
- Ruukkukasveja talvehtimassa. Kastellut kasvit haihduttavat vettä, ja pienessäkin kesähuoneessa ero näkyy laseissa.
- Kuivauslaite ilman tuuletusta. Ilmankuivain toimii huonosti alle +10 asteessa, eikä se korjaa kosteaa lattiarakennetta.
Huurre talvella – milloin siitä pitää huolestua
Ohut huurre lasien sisäpinnalla kirkkaana pakkasaamuna on normaalia. Se haihtuu, kun aurinko lämmittää lasia, ja tuuletuva tila kuivuu muutamassa tunnissa.
Huolestua kannattaa, jos huurre on paksua päivästä toiseen, jos jää kertyy alakiskoon tai jos lattialla on vesilammikoita lumen sulaessa. Silloin kosteutta tulee tilaan enemmän kuin se ehtii tuulettua pois, ja syy löytyy yleensä lattiasta, kattoliitoksesta tai tukkeutuneesta vedenpoistosta.
Pohjois-Suomessa, kuten Rovaniemellä ja Kuusamossa, pitkät –25 asteen jaksot jäädyttävät kosteuden liukukiskoihin herkemmin kuin etelässä. Siellä lasit kannattaa jättää talveksi asentoon, jossa ne eivät jäädy kiinni, ja puhdistaa kiskot lehdistä ennen ensimmäistä lumisadetta.
UKK
Voiko lämmittämättömän kesähuoneen lasit jättää talveksi kiinni?
Voi, kunhan tila tuulettuu. Kehyksettömässä lasituksessa lasien väliset raot riittävät usein, mutta yhden lasin jättäminen pariksi senttimetriksi auki vähentää huurretta selvästi. Kehyksellisessä järjestelmässä erillinen tuuletusrako on käytännössä välttämätön.
Auttaako eristyslasi kosteuteen lämmittämättömässä tilassa?
Ei juuri. Eristyslasi hyödyttää, kun tilaa lämmitetään ja lämpöä halutaan pitää sisällä. Lämmittämättömässä kesähuoneessa sisä- ja ulkolämpötila ovat lähes samat, joten kondenssi tiivistyy eristyslasiinkin ja hinta nousee moninkertaiseksi.
Kumpi on parempi kesähuoneeseen, 6 mm vai 8 mm karkaistu lasi?
Noin 2 metrin korkuisiin ja suojaisiin aukkoihin 6 mm riittää yleensä. Yli 2,2 metrin lasikorkeuksiin, tuulisille paikoille ja leveisiin lasilevyihin suositellaan 8 mm. Lopullinen paksuus määräytyy valmistajan mitoitustaulukoista.
Kesähuoneen kosteus hallintaan kolmella päätöksellä
Lämmittämätön kesähuone pysyy kuivana, kun kolme asiaa on kunnossa: lattian alta ei nouse kosteutta, lasitus päästää tilan tuulettumaan ja tiivistyvä vesi pääsee pois kiskoista. Lasin paksuus ja järjestelmän merkki ovat toissijaisia, jos nämä perusasiat ontuvat.
Ennen tarjouspyyntöä kannattaa käydä tilassa märkänä syysaamuna ja katsoa, missä vesi tiivistyy ensimmäisenä. Kun kerrot havainnoista lasiliikkeelle, asentaja osaa suositella oikeaa järjestelmää ja tuuletusratkaisua heti ensimmäisellä mittauskäynnillä.