Terassikatoksen katemateriaalin valinta ratkaisee, miltä terassi näyttää, miten se kestää Suomen talvet ja paljonko rahaa kuluu seuraavien 20 vuoden aikana. Kun omakotitalon tai mökin omistaja vertailee, kumpi on parempi terassikatoksen kate, polykarbonaatti vai lasi, kysymys ei koske pelkkää hankintahintaa. Siihen vaikuttavat myös runko, lumikuorma, ääni sateella ja materiaalin vanheneminen. Tässä artikkelissa käydään läpi materiaalien todelliset erot, hinnat ja tilanteet, joissa kumpikin on oikea valinta.
Polykarbonaatti ja lasi terassikatoksen katteena – perusero
Polykarbonaatti on muovia. Terassikatoksissa sitä käytetään yleensä kennolevynä, jonka paksuus on 10 mm tai 16 mm. Umpipolykarbonaattia (tyypillisesti 4-6 mm) näkee harvemmin, koska se on kalliimpaa ja kuplii helpommin. Kennolevy on kevyt: 10 mm levy painaa noin 1,7 kg/m².
Lasikatoksen katteena käytetään laminoitua turvalasia, tavallisimmin 8,76 mm (kaksi 4 mm lasia ja välissä 0,76 mm PVB-kalvo) tai 10,76 mm. Lasi painaa noin 20-25 kg/m², eli yli kymmenkertaisesti polykarbonaattiin verrattuna. Siksi lasikatto tarvitsee järeämmän rungon, ja tämä näkyy kokonaishinnassa enemmän kuin itse lasin hinta.
Materiaalivalinnasta ja rungon kantavuudesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa lasikatos terassille – materiaalit ja kantavuus.
Hinnat: mitä 4 x 3 metrin katos maksaa
Esimerkkinä on tyypillinen omakotitalon 12 neliön terassikatos seinään kiinnitettynä. Kennopolykarbonaatin materiaalihinta on 10 mm levynä noin 25-45 €/m² ja 16 mm levynä 35-60 €/m². Valmis alumiinirunkoinen polykarbonaattikatos asennettuna maksaa tavallisesti 2 500-5 000 €. Puurunkoinen tee-se-itse-toteutus jää usein alle 1 500 €:n.
Laminoidun 8,76 mm lasin hinta on mittoihin leikattuna ja reunat hiottuina noin 90-160 €/m². Kun mukaan lasketaan kantava alumiinirunko, tiivisteet, vesikourut ja asennus, sama 12 neliön katos maksaa yleensä 6 000-12 000 €. Pohjois-Suomessa, missä mitoituslumikuorma on suurempi, runko ja lasit ovat järeämpiä ja hinta liikkuu haarukan yläpäässä.
Kestävyys Suomen ilmastossa
Lasi ei vanhene. Hyvin asennettu laminoitu lasikatto on 30 vuoden kuluttua yhtä kirkas kuin uutena, kunhan tiivisteet uusitaan välillä. Polykarbonaatti taas kellastuu ja haurastuu UV-säteilyn vaikutuksesta. Laadukkaissa levyissä on UV-suojattu pinta, ja niille annetaan yleensä 10-15 vuoden takuu. Käytännössä levyt alkavat näyttää samealta 12-20 vuodessa.
Lämpölaajeneminen on polykarbonaatin suurin asennushaaste. Muovi laajenee noin seitsemän kertaa enemmän kuin lasi. Neljän metrin levyn pituus voi muuttua yli sentin, kun pakkaspäivä vaihtuu helteeseen. Ammattilainen poraa kiinnitysreiät ylisuuriksi ja jättää levyjen päihin liikkumavaran. Jos ruuvit kiristetään tiukasti pienistä rei’istä, levy halkeaa tai alkaa paukkua ja narista lämpötilan vaihdellessa.
Lumi ratkaisee pohjoisessa paljon. Suomessa maanpinnan lumikuorman ominaisarvo vaihtelee rannikon noin 2,0 kN/m²:stä Lapin 3,5 kN/m²:iin. Kumpikin materiaali kestää kuorman, kun se on mitoitettu oikein. Ero syntyy kattokaltevuudesta ja orsijaosta: kennopolykarbonaatti tarvitsee tiheämmän tuennan kuin lasi. Mitoituksesta kerrotaan lisää artikkelissa lasikaton lumikuorma ja lasin mitoitus Suomen talveen.
Myytti: karkaistu lasi on turvallisin kattolasi
Moni olettaa, että karkaistu lasi on paras valinta katolle, koska se on lujaa. Pään yläpuolella oleva lasi on kuitenkin aina oltava laminoitua. Karkaistu lasi murenee rikkoutuessaan pieniksi muruiksi, jotka putoavat alas. Laminoidussa lasissa PVB-kalvo pitää sirpaleet paikallaan, ja ehjä kalvo kantaa jonkin aikaa myös rikkoutuneen lasin painon.
Jos halutaan sekä lujuutta että sirpaleiden pysymistä paikallaan, voidaan käyttää laminoitua karkaistua lasia, esimerkiksi 2 x 6 mm karkaistua ja välissä kalvo. Sitä käytetään isoissa lasikatoksissa ja pitkissä jänneväleissä. Laadukkaita laminoituja laseja saa Suomessa muun muassa Pilkingtonin ja Saint-Gobain Glassin tuotevalikoimista, joista lasiliikkeet leikkaavat ne mittoihin.
Käyttömukavuus: ääni, valo ja lika
Polykarbonaattikatos rummuttaa sateella. Kennolevy toimii kaikukoppana, ja kesäsade kuulostaa sen alla selvästi kovemmalta kuin lasikaton alla. Mökillä se voi olla tunnelmallista, mutta makuuhuoneen ikkunan vieressä ääni voi häiritä.
Kirkas lasi päästää valon läpi sellaisenaan. Kennolevy hajottaa valoa, mikä on toisinaan hyvä asia: opaali- tai pronssisävytetty polykarbonaatti estää suoran paahteen terassipöydän päältä. Lasikattoon saa saman vaikutuksen mattakalvolla tai aurinkosuojalasilla, mutta lisähinta on 20-40 €/m².
Lika näkyy molemmissa. Kennolevyn ongelmana ovat avoimet kennot: jos levyn päitä ei suljeta oikein, kennoihin kertyy pölyä, levää ja hyönteisiä, eikä niitä saa sieltä enää pois. Lasikaton puhdistamisesta kerrotaan lisää artikkelissa lasikatoksen puhdistus ja lehtien poisto korkealta.
Yleisimmät virheet katemateriaalin valinnassa
Ensimmäinen virhe on valita kate pelkän neliöhinnan perusteella. Polykarbonaatti näyttää kolme kertaa halvemmalta. Jos levyt kuitenkin uusitaan 15 vuoden välein, 30 vuoden kokonaiskustannus lähenee lasikatoksen hintaa, ja lasi on koko ajan kirkas.
Toinen virhe on asentaa kennolevy väärin päin tai ilman päätyteippejä. UV-suojattu puoli on merkitty suojakalvoon, ja sen pitää tulla ylöspäin. Yläpäähän laitetaan umpiteippi ja alapäähän mikrosuodatinteippi, jotta kondenssivesi pääsee valumaan ulos. Teippien puuttuminen on yleisin syy siihen, että kennot vihertävät parissa vuodessa.
Kolmas virhe on liian loiva kaltevuus. Molemmille materiaaleille suositellaan vähintään 5 asteen kallistusta, ja lasikatolla mieluummin 7-10 astetta. Loivalle katolle jää vesi lammikoiksi ja lumi pakkautuu. Kun lumi sulaa ja jäätyy uudelleen tiivisteiden kohdalla, saumat vaurioituvat.
Milloin kumpikin on oikea valinta
Kokenut lasimestari kysyy ensin, kuinka kauan katoksen on tarkoitus kestää ja mitä sen alla tehdään. Polykarbonaatti sopii hyvin seuraaviin kohteisiin:
– autokatos, puuvaja tai polkupyöräkatos, jossa ulkonäöllä on vähemmän väliä
– mökin terassi, jonka runko on kevyt eikä kestä lasin painoa
– väliaikainen ratkaisu, joka on tarkoitus uusia 10-15 vuoden kuluessa
– kohteet, joissa on oltava erityisen varovainen painon kanssa, kuten vanhan talon räystäslinjaan kiinnitettävä katos
Lasi kannattaa, kun katos on osa talon arkkitehtuuria, sen alla oleskellaan paljon tai katosta aiotaan myöhemmin laajentaa terassilasitukseksi tai talvipuutarhaksi. Tällöin runko on joka tapauksessa järeä, ja lasin pitkä ikä tekee siitä kannattavamman. Kannattaa muistaa, että ikkunat, ovet ja valmiit ulkohuoneet ovat usein omien erikoisliikkeidensä alaa. Lasiliike leikkaa kattolasit, tekee niiden reunatyöt ja usein asentaa ne.
Kunnan rakennusjärjestys kannattaa tarkistaa ennen tilausta. Monessa kunnassa yli 15-20 neliön katos tai tontin rajaa lähellä oleva katos vaatii luvan, oli kate mikä tahansa.
UKK
Kestääkö polykarbonaattikatos rakeita ja lunta?
Kestää. Polykarbonaatti on iskunkestävämpää kuin lasi, eikä raesade yleensä riko sitä. Lumen kestämiseen tarvitaan oikea levypaksuus, kuten 16 mm Pohjois-Suomessa, ja tarpeeksi tiheä orsijako.
Voiko polykarbonaattikatoksen vaihtaa myöhemmin lasiin?
Yleensä ei samalla rungolla. Polykarbonaatille mitoitettu runko on liian kevyt lasin 20-25 kg/m² painolle, joten runko pitää vahvistaa tai uusia ja rakennesuunnittelijan pitää tarkistaa mitoitus.
Millainen lasi terassikatokseen tarvitaan?
Laminoitua turvalasia, tavallisesti 8,76 mm tai 10,76 mm. Pelkkää karkaistua lasia ei pidä käyttää pään yläpuolella, koska rikkoutuessaan se putoaa muruina alas.
Katemateriaalin valinta käytännössä
Polykarbonaatti on edullinen, kevyt ja helppo asentaa, mutta se vanhenee ja sen käyttöikä on 12-20 vuotta. Laminoitu lasi maksaa asennettuna 2-3 kertaa enemmän, mutta se pysyy kirkkaana ja hiljaisena vuosikymmeniä. Ennen päätöstä kannattaa pyytää tarjous molemmista, niin että runko ja asennus on eritelty. Vasta silloin näkee, mistä hintaero todella syntyy.